Podcastit
Kuuntele Suomen parhaimmat ilmaiset podcastit. Olemme keränneet suosituimmat podcastit samalle listalle. Lista on jatkuvasti päivittyvä, uusimmat jaksot heti kuunneltavissa.
Tieto muuttaa näkökulmasi. Tiedeykkönen tarjoaa tiedettä ja ahaa-elämyksiä. Viikottainen tutkimusmatka ajankohtaisiin ilmiöihin tutkitun tiedon avulla: Syitä ja seurauksia ymmärrettävästi, asiantuntevassa seurassa. Uusi jakso joka perjantai Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa. Toimittajat: Jaro Asikainen, Minna Korhonen, Pirjo Koskinen, Juuso Pekkinen ja Hannamari Vallila Tuottaja: Marjo Harju Tunnuskuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Jaksot
-
Bioväriaineet vastaisku pikamuodin aiheuttamiin päästöihin
Maapallo maksaa pikamuodista kovan hinnan. Maailman jätevesipäästöistä arviolta jopa 20 prosenttia on peräisin kankaiden teollisesta värjäyksestä ja viimeistelykäsittelystä. Tutkijat ovat siksi kehitelleet vaihtoehtoja raakaöljypohjaisille, synteettisille väriaineille. Millaisia uuden ajan bioväriaineet ovat, syntyvätkö ne laboratorioissa vai pelloilla? Voisiko teollinen värjäys hoitua jopa vedettömästi? Tiedeykkönen tutkii uusia innovaatioita, joilla vaateteollisuuden värjäyspäästöjä saadaan alennettua. Keskiössä ovat myös kulutustottumukset, sillä ostamme noin 40 uutta vaatetta vuodessa. Haastateltavana käsityötieteen professori Riikka Räisänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja Minna Korhonen Äänisuunnittelija Panu Willman
-
Luunsirpale paljastaa, mitä muinainen ihminen söi ja missä hän asui
Kaatuneen puun juurakosta paljastuu pieni luun kappale. Se saattaa kuulua ihmiselle, joka eli tuhat vuotta sitten. Maallikon silmiin löytö voi vaikuttaa mitättömältä, mutta tutkijoille voi pienestäkin palasta luuta aueta ällistyttävä näkymä muinaisuuden ihmiseen. Luunsirpaleeseen tallentunut DNA voi paljastaa ihmisen geneettistä taustaa ja sukulaisuussuhteita. Luiden ja hampaiden isotooppikoostumuksesta voidaan puolestaan päätellä, mitä hän söi, missä hän eli ja millaisia matkoja hän mahdollisesti teki. Jopa lapsuuden ruokavaliosta voi löytyä jälkiä. Tiedeykkönen seuraa kuvitteellisen luunsirpaleen matkaa arkeologiselta löytöpaikalta tutkimuslaboratorioihin. Samalla avautuu kiehtova näkymä siihen, miten luonnontieteelliset menetelmät avaavat käsitystämme menneisyyden ihmisistä. Tarkennus sisältöön 26.10. 2026: Ohjelmassa puhutaan kohdassa 14'42 tietokoneen algoritmeista. Tällä tarkoitetaan tietokoneen sekvensointiohjelmaan ohjelmoituja algoritmeja. Oppaina ovat Turun yliopiston muinais-DNA-tutkija, tutkijatohtori Sanni Peltola sekä Helsingin yliopiston akatemiatutkija ja isotooppitutkimuksen asiantuntija Maria Lahtinen-Kaislaniemi. Toimittaja Ville Talola Äänisuunnittelu Matias Puumala
-
Venäjän varjolaivaston tankkerit ovat tikittävä aikapommi – öljykatastrofin uhka kasvanut Itämerellä
Venäjän öljyn myynnille asetettujen pakotteiden myötä Itämerelle on ilmestynyt varjolaivasto, jonka öljytankkerit ovat huonokuntoisia ja miehistö osaamatonta. Useiden asiantuntijoiden mukaan vakava öljyonnettomuus on vain ajan kysymys. Ei ole varmaa, palautuisiko Itämeren herkkä luonto enää ennalleen öljykatastrofin jälkeen. Öljyntorjuntaa tärkeämpää on tietenkin estää katastrofin syntyminen. Miksi ihmeessä vaarallisten tankkereiden kulkua Itämerellä ei pysäytetä? Haastateltavana jaksossa ovat Ilmatieteen laitoksen merentutkimuksen yksikön päällikkö Laura Tuomi, Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntija Petteri Salli, merioikeuden professori Henrik Ringbom, Åbo Akademista ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista. Toimittaja Hannamari Vallila. Äänisuunnittelija Laura Koso.
-
Amazonin kadonnut sivilisaatio – suomalaiset löysivät viidakon kätköistä mystisen korkeakulttuurin jäänteet
Oudot kuviot maan pinnassa kiinnittivät tutkijoiden huomion liki 50 vuotta sitten. Kukaan ei tiennyt, mitä neliöt, ympyrät ja heksagonit merkitsivät tai kuka ne oli tehnyt. Kukaan ei aavistanut että sademetsän kätköissä odotti löytämistään niitä valtavasti lisää. Suomalainen arkeologi Martti Pärssinen tutustui Brasilian Amazonin geoglyfeihin ensimmäisen kerran 25 vuotta sitten. Viime kesänä hänen johtamansa tutkimusryhmä sai kertoa maailmalle, että Amazonilla kukoisti 2000 vuotta sitten yli 3 miljoonan ihmisen sivilisaatio. Löytö ravistelee vakiintuneita käsityksiä ihmisen historiasta Etelä-Amerikassa. Haastateltavana Latinalaisen Amerikan tutkimuksen emeritusprofessori Martti Pärssinen Helsingin yliopistosta sekä laserkeilaustutkimuksen pioneeri, professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Panu Willman ja Jaro Asikainen. Jakso sisältää tekoälyllä luotua ääntä: kohdassa 00:25 - 00:36 kuultavien kahden uutisotsikon luenta on tuotettu tekoälyllä.
-
Onko tekoäly taikasauva, joka tekee julkisista palveluista vähemmän byrokraattisia?
Poliitikot ehdottavat toisinaan tekoälyä ratkaisuksi valtionhallinnon ongelmiin. Teknologia ja digitalisaatio nähdään usein taikasauvana, joilla saa säästöjä ja kansalaisille parempia palveluja. Miltä kuulostaisi Suomen oma tekoäly, joka auttaisi kansalaista asioinnissa - ja siinä sivussa tulemaan paremmaksi ihmiseksi? Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Aaro Tupasela kertoo jaksossa kunnianhimoisesta Aurora AI -projektista, jossa konseptoitiin tekoälypalvelua kansalaisille. Hankkeen etiikkaryhmässä tutkijan roolissa mukana ollut Tupasela joutui pohtimaan mm. sitä, voiko julkisen puolen tekoäly kertoa kansalaiselle, miten elää hyvää elämää. Kansalaisten digitaalisissa palveluissa on parantamisen varaa. Tampereen yliopiston filosofian dosentti Jaana Parviainen tutkii palveluiden yhteydessä ilmenevää epäoikeudenmukaisuutta. Parviainen on verrannut miljardööri Elon Muskin johtamaa kohuttua DOGE-digireformia siihen, miten monissa maissa digitalisaatio on tapahtunut vuosikymmenten saatossa “hiljaisena vallankumouksena”. Aaro Tupaselaa ja Jaana Parviaista haastattelee Juuso Pekkinen. Jakson äänisuunnittelija on Panu Willman.