Podcastit
Kuuntele Suomen parhaimmat ilmaiset podcastit. Olemme keränneet suosituimmat podcastit samalle listalle. Lista on jatkuvasti päivittyvä, uusimmat jaksot heti kuunneltavissa.
Tulista väittelyä ajankohtaisista aiheista. Puheenjohtajana Ruben Stiller. Vakituisista jäsenistä kolme kerrallaan tuo aiheensa muiden puitavaksi. Jäseninä ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen, Anu Koivunen, Petja Kopperoinen, Hilkka Olkinuora, Mika Pantzar, Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Pyöreä pöytä suorana keskiviikkoisin klo 17.30 Areenassa ja Radio Suomessa. Tuottaja Hanna Juuti / Yle Radio Suomi
Jaksot
-
Presidentin pirautus - Häpeän palautus - Opiskelijoiden elanto
Suoraa puhetta johtaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina Julia Thurén, Anu Koivunen ja Petja Kopperoinen. Anu Koivunen nostaa pöydän käsittelyyn viikon ehkä suurimman uutisen: Tasavallan presidentti Alexander Stubb soitti Venäjän presidentti Putinille yhdessä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren kanssa. Kaikki eivät tästä ole ilahtuneet ja Pohjoismaiden kesken onkin asiasta pidetty jo debriefingiä. Oliko kyseessä sooloilu, uhrautuminen, epätoivo vai mitä tästä käänteestä pitäisi ajatella? Julia Thurén tarttuu otsikoissa olleen seksuaalirikosoikeudenkäynnin nostamaan keskusteluun häpeästä. Jutussa kantajaja oleva laulaja Mira Luoti halusi käydä oikeutta vapaaottelija Makwan Amirkhania vastaan avoimin ovin, koska “Häpeän on vaihdettava puolta.” Thurén kysyykin, millaiset rakenteet pitävät häpeää nimenomaan uhrin puolella? Ja mitä pitäisi konkreettisesti rakenteissa muuttaa, jotta häpeä vaihtaisi puolta? Petja Kopperoinen muistuttaa, että Suomi on ollut tunnettu koulutussatsauksistaan ja siitä, että täällä kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Nyt kuitenkin valtiovarainministeriö on väläyttänyt opintotuen lakkauttamista, vaikka vain viidenneksellä opintotuki riittää kattamaan elämisen kulut. Kopperoinen kysyy, hiipiikö luokkayhteiskunta takaisin keskuuteemme niin, että vain rikkaiden perheiden vesoilla on varaa opiskella?
-
Mitä uutta nuorisokapinassa? - Vaalikampanjat ilman somea - Kiinalaistutkimus nousuun
Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Robert Sundman. Taru Tujunen nostaa pöydälle Z-sukupolven kapinan. Jos kapinointi on kuulunut nuoruuteen sukupolvi toisensa jälkeen, miten Euroopan eri maissa paraikaa tapahtuva mellakointi poikkeaa aiemmasta? Tujunen kysyy myös, uskovatko kanssakeskustelijat, että Z-sukupolvi lähtisi barrikadeille myös Suomessa ja jos, niin millä lailla. Robert Sundman haistelee jo alle puolen vuoden päästä koittavia eduskuntavaaleja, joiden kampanja-aika on alkanut. Se merkitsee ehdokkaille tiivistä rupeamaa rahankeräyksen parissa. Tällä kertaa moni asia on mainonnan suhteen toisin: sosiaalisessa mediassa mainostaminen ei ole lähes lainkaan mahdollista. Sundman kysyykin, miten tämä somemainoskielto tulee vaikuttamaan vaalien kampanjointiin. Mika Pantzar pohtii kiinalaista akateemista tutkimusta. Aiemmin kiinalaisia vierailijoita oli suomalaisyliopistoissa pilvin pimein, nyt näyttää siltä osin hiljentyneen. Kiinalaisten oma tieteen taso on noussut. Pitäisikö varauksella kiinalaisiin suhtautumisen muuttua pikkuhiljaa ajatukseen, että olemmekin saamapuolella, jos saamme tänne esimerkiksi jatko-opiskelijoita?
-
Tyhmyyden anatomia - Kansalaisuuskoe kaikille - Koulupakolla lapset ruotuun!
Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Juha Itkonen ja Kaarina Hazard. Kaarina Hazard pohtii tyhmyyden käsitettä. Tyhmyydestä puhutaan yhä avoimemmin, mutta mitä sillä itse asiassa tarkoitetaan? Timo R Stewart toteaa Ylen kolumnissaan, “Miten raikkaalta tyhmyydestä puhuminen tuntuukaan”. Onko tyhmyys sitä, ettei ajattele mitä sanoo, purskauttaa vain? Hazard kysyykin, onko turvonneiden tunteiden julkisessa keskustelussa uutta tilausta järjenkäytölle? Petja Kopperoinen nostaa pöytään kansalaisuuskokeet. Niiden käyttöönottoon valmistaudutaan Suomessakin hyvää vauhtia, ensimmäiset kokeet kansalaisuutta haluaville järjestettäneen jo ensi keväänä. Kokeella mitataan tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta. Miten kanssakeskustelijat näkevät kokeen ja mistä siinä pitäisi kysyä? Juha Itkonen haluaa keskustella koulupakosta. Suurimmat kaupungit Helsingin johdolla ajavat koulupakkoa, jotta yleistynyttä kotikoulua saataisiin kitkettyä. Jatkossa luvan kotikouluun saisi vain terveydellisistä syistä. Itkosta mietityttää, menisikö samalla mahdollisuus anoa ns. omia lomia koulusta vai miten koulupakko käytännössä toimisi?
-
Putinin ikuinen valtakausi - Väistämätön vaalivilppidebatti - Kuka kelpaa EU:hun?
Pekka Seppänen lyö pöytään puolustusministeriön uunituoreen Venäjä-raportin. Siinä todetaan, että ”On todennäköistä, että Putin jatkaa seuraavan kymmenen vuotta Venäjän johdossa”. Ovatko kanssaritarit samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa, että näin kävisi? Ja mitä tästä seuraisi? Anu Koivunen nostaa esiin keskustelun vaalivilpistä. Ruotsissahan asiasta on debatoitu jo kuukauden ajan, vaalipäivästä lähtien. Maan vaalitarkastuslautakunta on vastaanottanut yli 20 000 valitusta vaaleista. Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan on varauduttava, että vaalivaikuttaminen kaikkialla on “jokapäiväistä toimintaa”. Onko Suomessakin ensi vuonna väistämättä edessä vaalivilppidebatti? Robert Sundmania pohdituttaa EU:n koostumus. Unionin uusimman jäsenen Krotian liittymisestä on aikaa jo 13 vuotta. Millaista yhteenliittymää EU:sta oikein halutaan tehdä vai halutaanko kasvua kenties hillitä, komissio kun viilailee jo tiukempaa säännöstä jäseniksi halajaville maille. Sundman kysyykin, onko EU hyvä tällaisenaan vai pitäisikö mukaan saada muitakin? Ja jos, niin ketä?
-
EU:n hätämekanismi – Ostovoiman kuilu – Mihin unohtui demokratia?
Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Julia Thurén ja Kaarina Hazard. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ehdottanut EU:n omaa hätämekanismia vastineeksi Naton artikla 4:lle. Juha Itkonen pohtii: Onko kyse fiksusta varautumisesta muuttuvaan (hybridi-) sodankäyntiin ja Naton epäselvään tilaan, jossa Yhdysvallat ei tunnu välittävän Euroopasta – vai leviääkö sotakiihko myös unioniin, joka on kuitenkin syntynyt rauhan ja kaupan projektiksi? Laboren selvityksen mukaan pienituloisten ostovoima on kolmessa vuodessa heikentynyt yli 5 prosenttia, kun suurituloisten ostovoima on kasvanut lähes 11 prosenttia – ja kuilu kasvaa. Julia Thurén pohtii: Onko ostovoiman kasvu ylipäänsä mielekäs tavoite vai pitäisikö meidän tavoitella lisää vapaa-aikaa? Vuonna 2014 lakivaliokunta vastusti tasa-arvoista avioliittolakia, mutta vei asian silti eduskuntaan, joka asettui valiokunnan vähemmistön kannalle – ja laki syntyi. Nyt kristillisdemokraatit ovat ilmoittaneet, ettei sote-valiokunta edes käsittele eutanasiaa koskevaa kansalaisaloitetta, jolloin aloite ei etene eduskuntaan lain vaatimuksista huolimatta. Kaarina Hazard kysyy: Mikä pakotti kristillisdemokraatit aikanaan nöyrtymään demokratialle – ja mihin se pakko on nyt kadonnut?