Podcastit
Kuuntele Suomen parhaimmat ilmaiset podcastit. Olemme keränneet suosituimmat podcastit samalle listalle. Lista on jatkuvasti päivittyvä, uusimmat jaksot heti kuunneltavissa.
Rehellistä ja fiksua puhetta kulttuurista. Kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet keskustelussa eikä klassikkojakaan unohdeta. Kulttuuriykkönen suorana jokaisena arkipäivänä lähetyksenä Yle Radio 1:ssä maanantaista perjantaihin klo 15.02 - 15.55. Perjantaisin Perjantaistudio viikon puheenaiheista. Twitter: @kultykkonen Palaute, vinkit: kulttuuriykkonen@yle.fi Toimittajina Juhani Kenttämaa, Nicklas Wancke, Pauliina Grym, Pia-Maria Lehtola, Ville Talola ja Noora Hirn. Kulttuuriykköstä tuottaa Olli Kangassalo.
Jaksot
-
Perjantaistudiossa Lapin sota -elokuvan huorittelut, mistä Luoti-Amirkhani-keissi kertoo, taksiraiskaustilastojen tulkintaa, avasiko Stubb ikkunan Venäjälle ja VM:n leikkauslista
Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokosi vakioraatilaiset kirjailija Vehka Kurjenmiekan, elokuvatutkija Jari Sedergrenin ja kirjailija Jarkko Tontin ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Aiheina olivat Aku Louhimiehen Lapin sota-elokuva, sen naiskuva ja menestys meillä ja Saksassa. Oliko huorittelua liikaa? Vapaaottelija Makwan Amirkhania syytetään PMMP:n laulajan Mira Luodin pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Väitetyt tapahtumat liittyvät Nelosella vuonna 2017 esitettyyn sarjaan Julkkisselviytyjät. Luoti ja Amirkhani kilpailivat ohjelmassa parina. Miten tosi-tv:tä pitäisi kuvata eettisesti? Onko Eurooppa ollut naiivi ja itsetuhoisen empatian vallassa salliessaan turvapaikkajärjestelmän laajamittaisen väärinkäytön ja kontrolloimattoman maahanmuuton? Stubbin puhelu Putinille ja olisiko muuallakin kuin valtion johdossa alettava miettiä miten eletään Venäjän Ukrainan sodan jälkeen? Milloin avataan yhteydet kansalaisjärjestöille tai tieteellinen yhteistyö? Valtiovarainministeriön paljon puhetta herättänyt lista ehdotetuista keinoista talouden tasapainottamiseksi. Mistä voisi leikata mistä ei? Ohjelman juontajana oli Pia-Maria Lehtola.
-
Kivien painoarvo on niiden merkityksissä
Ihminen muokkaa kallioperää kivitavaraksi kovalla tohinalla. Kivet ovat melkein ikuisia, joten niistä voi tehdä kestäviä taideteoksia. Ne ovat myös arkista kauppatavaraa, josta voi rakentaa kokonaisia kaupunkeja. Arkkitehti Juha Ilonen on tehnyt uuden kirjan Helsingin kallioista, kivijaloista ja kiveyksistä - kyklooppimuureja unohtamatta. Kuvataiteilija Emma Jääskeläinen muokkaa kiveä taideteoksiksi. Kulttuuriykkösessä keskustellaan kivien monelaisista merkityksistä. Keskustelemassa Juha Ilonen ja Emma Jääskeläinen. Toimittajana on Jonni Roos.
-
Miten todenmukaisesti Lapin sota -elokuva käsittelee historiamme kiusallisia vaiheita?
Lapin sotaa (1944–1945) on kutsuttu Suomen unohdetuksi sodaksi. Talvi- ja jatkosodan varjoon jääneessä konfliktissa nuoret suomalaiset sotilaat taistelivat entisiä saksalaisia aseveljiään vastaan. Kymmenet tuhannet siviilit joutuivat evakkoon, osa menetti kotinsa lopullisesti, ja sodan päättyessä suuri osa Lapista oli raunioina. Aku Louhimiehen uusi suurelokuva Lapin sota kertoo sodan inhimillisestä todellisuudesta. Mutta miten elokuva onnistuu kuvaamaan poikkeuksellisen sodan kokemuksia ja ristiriitoja? Entä kuinka uskollisesti se tuo historialliset tapahtumat valkokankaalle? KORJAUS (29.10.2026 klo 10:30): Antti Tuurin romaanin julkaisuvuosi sanottiin ohjelmassa väärin. Romaani julkaistiin 2012. Aiheesta keskustelevat historioitsija Oula Silvennoinen, kirjailija Pekka Jaatinen ja elokuvahistorioitsija Jari Sedergren. Toimittajana Ville Talola.
-
Miten ihmeessä suomalaisten utopia Sointula Kanadassa on selviytynyt 125 vuotta karismaattisista johtajista ja talousongelmista?
Suomalaisten utopistisia siirtokuntia esittelevä näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaassa Tampereella. Ohjelmassa puhutaan utopioiden houkutuksesta, paremman elämän tavoittelusta, ja siitä, millaista elämä esimerkiksi Kanadassa sijaitsevassa Sointulassa on ollut sen jälkeen kun elämä asettui uomiinsa. Keskustelemassa ovat näyttelytyöryhmän jäsen Mika Kaartinen, museolehtori Hanna Yli-Hinkkala, Sointulan museon arkiston koordinaattori Kathy Gibler, näyttelytyöryhmän jäsen Jarkko Lehtopelto sekä yrittäjä Jan Erola. Toimittaja on Jonni Roos.
-
Ateneumin Arcana Borealis- näyttelyssä on esillä 50 pohjoista naistaiteilijaa, jotka maalasivat hengellä
Ateneumin Arcana Borealis- näyttely on ensimmäinen laaja näyttely pohjoismaisten esoteeristen taiteilijanaisten teoksista. Taiteilijoiden erilaisia yhteyksiä esoteerisuuteen ja okkultismiin avataan näyttelyssä. Aikaisemmin on nostettu esille tunnettujen taiteilijamiesten suhdetta esoteriaan. Arcana tarkoittaa mysteereitä tai vihkiytyneille tarkoitettua tietoa. Borealis tarkoittaa pohjoista. Näyttelyn nimi viittaa pohjoisen salattuun tietoon. Näyttelyssä on mukana taiteilijoita 1800-luvulta nykypäivään, muun muassa ensimmäistä kertaa esillä oleva Anna Cassel, Ilona Harima, Maja Fjaestad, Hilma af Klint, Iria Leino, Outi Pieski, Laila Pullinen, Ester Helenius ja Ellen Thesleff. Näyttely nostaa esille Laila Pullisen veistostaiteen, Mata Hari-teoksen kiillotettu pinta kuvastaa immateriaalista maailmaa. Arcana Borealis nostaa esille yhteisöllisyyden, ihmisen suhteen luontoon ja taiteen elämäntapana. Millä tavalla nämä taiteilijat kokivat taiteen mediaalisena tai henkisenä rituaalina? Miten aikalaiset suhtautuivat näiden taiteilijoiden henkisiin pyrkimyksiin ja miten se näkyi heidän teoksissaan? Millä tavalla näitä esoteerisia taiteilijanaisia katsotaan tänään feministisestä ja queer-näkökulmasta? Näyttelyn teemoja ovat hengen ja materian suhde, kuoleman jälkeinen elämä ja henkimaailman olemassaolo. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuratoineet taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen ja Ateneumin intendentti Marja Lahelma. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
-
Perjantaistudiossa onko mellakointi manipuloitua, koira vauvan korvikkeena, diagnooseja tekoälyltä, puhe kirjan alamäestä onttoa ja Lapin sodan rekvisiitta
Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa professori Laura Kolbe, elokuvakriitikko Matti Rämö ja kirjailija Jarkko Tontti ruotivat viikon kulttuuri- ja mediailmiöitä sekä arvokysymyksiä Nicklas Wancken johdolla. Ranskasta levinneet opiskelijamellakat herättävät kysymyksen: ollaanko todistamassa uutta 1968:aa, ja kaappaavatko poliittiset ääriliikkeet nuorten aidon hädän? Luotetaanko tekoälyyn terveysasioissa, koska terveydenhuolto on ruuhkautunut? Ja kuka vastaa, kun tekoälyn diagnoosi menee pieleen? Ylen puvusto- ja rekvisiittavarastojen säästöt uhkaavat ohjaaja Aku Louhimiehen mukaan tehdä historiallisista elokuvista mahdottomia toteuttaa. Mikä neuvoksi? Miksi kirjan kuolemaa ennustetaan jatkuvasti, kun Helsingin kirjamessut kasvavat. Mikä selittää ristiriidan? Lopuksi pohditaan, mitä kertoo meistä se, että koirista on tullut perheenjäseniä ja sankareita – ja liittyykö ilmiö syntyvyyden laskuun ja yhteiskunnan muutokseen.
-
Tekoäly ja Jumala
Tieteen kehityksen on pitkään ajateltu kaventavan uskontojen merkitystä. Uskonnot ovat kuitenkin säilyttäneet asemansa niin ihmisten elämässä kuin yhteiskunnallisina instituutioina. Mutta onko AI uskonnolle ennennäkemätön haastaja? Tekoälyn kehitys pakottaa pohtimaan uudelleen ihmisyyttä, ainutlaatuisuutta, tietoisuutta ja elämän tarkoitusta. Mutta pitäisikö myös tekoälyn oppia uskonnoilta? Voisiko maailmanuskontojen vuosituhantista viisautta hyödyntää tekoälyn kehityksessä, ja voiko koneelle opettaa uskonnonlukutaitoa tai jopa hengellisyyttä? Jotkut sanovat, että kaikkivoipa ja kaikkialla läsnäoleva tekoäly itse muistuttaa piirteiltään Jumalaa. Tekoälyn ja uskonnon suhteesta keskustelevat uskonnonfilosofi Aku Visala, kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenberg sekä Rekolan seurakunnan kirkkoherra Jussi Koski. Ville Talola toimittaa.
-
Mitä kirjoja kannattaisi lukea tänä syksynä?
Syksy on jo pitkällä ja valtava määrä kirjoja on ehtinyt ilmestyä. Kustantamot tähtäävät selvästi torstaina alkaviin Helsingin kirjamessuihin. Kulttuuriykkösessä jaetaan kirjavinkkejä tai suosituksia. Satojen uutuuskirjojen joukosta on usein vaikea valita mieleistä luettavaa tai kuunneltavaa. Vinkkejä jakavat Ylen kirjallisuustoimittaja Anna Tulusto, Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield ja Kirsin Book Club -blogin perustaja Kirsi Ranin.Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson. Lähetyksen kirjavinkit: Riikka Pulkkinen: Pienet joutsenet Tanja Brummer: Mitä en kertonut kenellekään Riitta Jalonen: Henkivakuutus Louise Kennedy: Asemat (suom. Maija Heikinheimo) Dess Terentjeva: Suuri koira juoksee ja päätön kukko lentää Taika Mannila: Rakkauden Rehab (suom. Tarja Lipponen) Édouard Louis: Luhistuminen (suom. Lotta Toivanen) Elli Valtonen: Vieraslaji Juhani Karila: Terapeuttini on ihmissusi Jyri Vartiainen: Tahra Pirkko Saisio: Ilmestyskirja Kaarlo Tuori: Perustuslakivaliokunta. Nyt
-
Siviili sotilastiedustelijana – Toivo Salokorven tarina
Suomalainen sotilastiedustelu aloitettiin käytännössä jo ensimmäisen maailmansodan melskeissä. Toivo Salokorpi oli ekonomi, josta tuli sotien välisen ajan kokenein sotilastiedustelija. Hän johti agenttitiedustelua Karjalankannaksella 1930-luvulla ennen talvisodan puhkeamista ja osallistui sotien lopussa erinäisiin salahankkeisiin. Sodan jälkeen poliittinen ilmapiiri muuttui ja Salokorpi löysi itsensä Valpon sellistä. Haastateltavina ovat Siviili sotilastiedustelijana – kirjan kirjoittaneet sotatieteiden tohtori ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotilastiedustelun historian dosentti Toni Mononen ja Toivo Salokorven lapsenlapsi, toimittaja Jouko Salokorpi. Vieraana on myös emeritusprofessori Kimmo Rentola. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
-
Kuvataidevinkit eri puolilta Suomea
Lokakuussa suuntaamme katseemme taidemuseoihin ja gallerioihin ympäri maata. Millaisia taiteilijoita ja tunnelmia on luvassa nyt? Rovaniemen taidemuseo juhlistaa kittiläläisen taiteen uranuurtajan Einari Junttilan (1901–1975) 125-vuotisjuhlavuotta. Läpimurto tapahtui 1930-luvun puolivälissä, kun hänen vesivärimaalauksiaan vietiin Saksaan. Sara Hildénin taidemuseossa on New Yorkissa vaikuttaneen Martha Diamondin suuria teoksia. Hän oli erityisen kiinnostunut rakennuksista ja keinotekoisista tiloista. HAM esittelee yhden maamme valovoimaisimman taiteilijan, Leena Luostarisen, vahvoja ja symboleita täynnä olevia maalauksia. Makasiini Contemporary sai ensimmäisenä pohjoismaisena galleriana julkkistaiteilija Daniel Arshamin veistoksia ja maalauksia esille. Hän on inspiroitunut buddhalaisuudesta ja antiikin mytologiasta. Turun Taidemuseo sukeltaa Hugo Simbergin syvälliseen maailmaan. Näyttelyssä on esillä yli 70 teosta ja se taustoittaa teosten syntyprosesseja ja taidehistoriallisia vaikutteita sekä avaa niiden merkitystasoja uusimman tutkimuksen valossa. Sinebrychoffin taidemuseossa on esillä Bentvueghels-taiteilijaryhmän teoksia. Ryhmä syntyi alankomaalaisten ja flaamilaisten taiteilijoiden keskuudessa Roomassa noin vuonna 1620. He olivat iloisia juhlijoita ja yhteisöllä oli omat liittymisrituaalinsa. Lahjakkaille taiteilijajäsenille annettiin heidän luonteeseensa ja olemukseensa liittyviä lempinimiä. Teoksissa on usein kuvattu Roomaa ja rikasta kasvillisuutta. Ohjelman vieraina ovat kuraattorit Johanna Lindfors, Tuija Hautala-Hirvioja, Satu Metsola, Salla Heino, Selina Kiiskinen ja näyttelypäällikkö Sarianne Soikkonen. HUGO SIMBERG Näkyvän takaa 2.10.2026–17.1.2027 Turun taidemuseo Martha Diamond 19.9.2026 - 17.1.2027 Sara Hildénin taidemuseo Daniel Arsham Prometheus bond 9.10.-13.11.2026 Makasiini Contemporary Sivellintaituri Einari Junttila 125 vuotta 9.10.2026 – 4.4.2027 Rovaniemen taidemuseo Riikinkukko puutarhassa – Mathias Withoosin Rooma 24.9.2026–10.1.2027 Sine
-
Perjantaistudiossa kuunnelma sukeltaa Päivi Räsäsen päähän, Googlen kriisiviestintä kangertelee, rappiostriimaus huolestuttaa ja Sanna Marin kuin Mannerheim
Perjantaistudio nostaa esiin viikon päätteeksi kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Raadissa ovat tällä viikolla kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, tutkija Jori Grym sekä kosmologi Kari Enqvist. Toimittajana on Jonni Roos.
-
Joan Ganny otti kuuluisat valokuvat legendaarisesta kirjailijasta Charles Bukowskista
Anna Piiroinen kertoo kirjassaan Joan ja minä kiehtovasta ja esikuvallisesta ystävästään Joan Ganny’sta ja samalla myös oman tarinansa. Suuren ikäeron omaavat ystävykset pohdiskelevat kirjassaan muun muassa naiseutta - sen iloja ja hankaluuksia sekä luovuutta, rakkautta ja rohkeutta. Toimittaja-valokuvaaja Joan Ganny, 80, on syntynyt Manhattanilla ja kasvanut Hollywoodin Sunset Boulevardilla. Lahjakas Ganny työskenteli 1970-luvun miehisessä maailmassa, ja hänestä tuli yksi Yhdysvaltain ensimmäisistä naispuolisista radiojuontajista. Ganny ystävystyi Charles Bukowskin ja Henry Millerin kanssa. Mikä näissä tuon ajan rouheissa, pahoissa pojissa veti häntä puoleensa? Laterna Magicassa, Helsingissä on esillä Joan Gannyn valokuvia Charles Bukowskista. Näyttelyn valokuvat on kuvattu vanhoille Kodak Tri-X- ja Kodachrome-filmeille. Kuvat näyttävät Bukowskin intiimeinä hetkinä, jolloin hän on mietteliäs ja avoin. Gannyn kuvat pyrkivät näyttämään miehen myytin takana. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Anna Piiroinen, valokuvaaja Joan Ganny ja Laterna Magicasta Eira Sillanpää. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
-
Oliko Terminaattori oikeassa? - tekoäly elokuvissa
Tekoäly on nyt kaikkialla. Kauan ennen kuin se istutettiin puhelimiimme ja tietokoneisiimme, AI on seikkaillut tieteiselokuvissa. Valkokankaalla ja tv-ruudulla on nähty monenlaisia versioita siitä, mitä tekoäly voisi olla. 2001: Space Odysseyn HAL-tietokoneesta ihmiskunnan tuhoavaan Terminaattoriin, tekoäly on usein ollut uhka. Tarinoissa tekoäly on myös muokannut todellisuutta ja muuttunut seurustelukumppaniksi. Kuinka onnistuneita kuvitelmat tekoälystä ovat olleet? Onko tekoälyä käsittelevissä elokuvissa osattu kysyä oikeita kysymyksiä vai onko kyse vain viihteestä? Keskustelemassa tarinoiden ja todellisuuden suhteesta ovat tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos ja kirjailija Tiina Raevaara. Jussi Ahlroth toimittaa.
-
Kehitysoptimismillako hyvinvointivaltio rakennettiin 1960-luvulla?
Suomi teki 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla huikean nousun köyhyydestä rikkaiden maiden joukkoon. Mistä tulevaisuudenuskoa ammennettiin 1900-luvulla ja erityisesti kiihkeän kehitysoptimismin leimaamalla 1960-luvulla? Suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiseen liittyi vahva kehitysoptimismi ja usko suunnittelun ja järjen kykyyn ratkaista ongelmia ja ristiriitoja. Voisiko meidän aikamme oppia siitä jotakin? Keskustelemassa 1960-luvusta uuden kirjan kirjoittanut emeritaprofessori Laura Kolbe sekä yhteiskuntatieteilijä Jussi Simpura, joka on kirjoittanut yhdessä Antti Kariston kanssa tuoreen kirjan hyvinvoinnin historiasta. Toimittajana on Jonni Roos.
-
Tom Cruisen uusi elokuva Digger floppasi karmivasti - tuhoutuuko tähtinäyttelijän ura?
Tom Cruise liikkuu kauas Mission Impossible -elokuvien ja Top Gunin tutusta toimintasankarista Alejandro G. Iñárritun ohjaamassa Digger-elokuvassa. Mustassa ja absurdissa satiirissa Cruise pääsee revittelemään roolissa, jonka on povattu nostavan hänet jälleen myös Oscar-keskusteluun. Elokuvasta on povattu syksyn puhutuinta tapausta, mutta ensimmäiset arviot eivät kautta linjan olleet mairittelevia. Kuinka suuri irtiotto Digger lopulta on? Tom Cruise tunnetaan ennen kaikkea yhtenä Hollywoodin viimeisistä todellisista megatähdistä ja fyysisesti hurjapäisenä toimintaelokuvien sankarina, mutta hänen yli neljä vuosikymmentä kestäneelle uralleen mahtuu myös paljon muuta: komediaa, draamaa, synkkiä sivuhenkilöitä ja kunnianhimoisia yhteistyökuvioita aikansa merkittävimpien ohjaajien kanssa. Samalla Cruisen julkisuuskuva on ollut poikkeuksellinen. Yksi maailman tunnetuimmista näyttelijöistä on vuosien mittaan näyttäytynyt vuoroin Hollywoodin täydellisenä tähtenä, puolikahelina eksentrikkona ja vaikeasti lähestyttävänä hahmona. Millainen elokuva Digger on, mitä se paljastaa Tom Cruisesta näyttelijänä ja miksi hänen uransa on kestänyt Hollywoodin huipulla jo yli 40 vuotta? Diggeriä ja Tom Cruisen uraa pohtivat elokuvatutkija Anna Möttölä, elokuvatutkija Jari Sedergren ja kulttuuritoimittaja Pekka Torvinen. Toimittajana on Ville Talola.